San Francisco on viehättävä kaupunki kumpuineen ja rehevine kasvillisuuksineen. Joukkoliikenteessä on runsaasti vaihtoehtoja: on johdinbussia, metroa, perinteistä kaapeliautoa, tavallista bussia, joilla on helppo sujahtaa paikasta toiseen. Kukkuloilla on kauniita asumuksia, jotka oli koristeltu jouluisesti. Vain keskustassa oli korkeampia rakennuksia.
Voimakkaimman vaikutuksen teki kuitenkin Muirin punapuumetsä, suojeltu alue kaupungin pohjoispuolella. Puuvanhukset ovat aika erityisiä: ne eivät siedä elää lähellä merta, niillä ei saa olla liian kuuma tai kylmä ja ne elävät yhteisössä. Ne siis kasvavat vierekkäin ja toisistaan. Edes siemenestä ne eivät kasva, ellei maassa ole "punapuujäämiä".
Punapuut tuntuvat ikiaikaisilta: ne ulottavat latvansa yli sataan metriin, niiden runko on valtava ja latvustossa saattaa olla kaikenlaista elämää, joka on syntynyt sille oksanhankaan muodostuneesta maaperästä vuosisatojen aikana. Alkuperäisiä punapuumetsikköjä on kuitenkin vain vähän jäljellä. Se tuntuu surulliselta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti