Tänään mainostettiin Radio Suomen menovinkeissä kimppakävelyä- mukana kävelyohjaaja. Mitä kaikkia neuvojia onkaan?
Terveyttämme varten: personal trainer, jonka opettaa liikkumaan.
Muistineuvoja, joka opettaa muistamaan?
Diabetes-neuvoja.
Ravintoneuvoja.
Oppilaanohjaaja, kuntoutusohjaaja, nuoriso-ohjaaja… siis ammatteja oikein.
Uusimmasta päästä: elämäntapaohjaaja, life coach, jonka avustuksella opimme elämään.
Vanhimmasta päästä: ammatinvalinnanohjaaja. Meillä kävi Vaalan lukiossa 60-luvun lopulla kiertävä ammatinvalinnanohjaaja,joka testasi meidät ja sanoi minullekin, että hanki sinä tyttö porvarillinen ammatti. Taiteilla aina ehdit siinä sivussa. Ja niin minä läksin opiskelemaan tiedotusoppia, koska se oli kuitenkin siltä väliltä. Pääsin kyllä kansantaloustiedettäkin opiskelemaan, mutta koska oli helpompaa saada asunto Tampereelta kuin Helsingistä, niin valinta oli selvä. Kolmas vaihtoehto olisi ollut Tukholman taidekoulu. Kukapa jälkikäteen tietää, mikä olisi ollut viisasta?
Hulluimmasta päästä: miten päästä eroon tarpeettomasta roinasta. Neuvoja tulee kotiisi auttamaan sinua. Näin tästä tv-uutisen, jossa opastettiin rouvaa, jolla oli sata lakanaa ja paljon hopeaveitsiä ja haarukoita. Että tähänkin on olemassa jo monta yrittäjää! Hienoa tietysti, että joku maksaa ja toinen saa tästä elantonsa.
maanantai 27. helmikuuta 2012
perjantai 24. helmikuuta 2012
Työpaikkakiusaamisen sanamuodoista
Selitys EU:n kiusaamistilastojen rajuun muutokseen positiiviseen suuntaan Suomen osalta löytyikin kysymyksen sanamuodon muutoksesta. Kysyin nimittäin Tilastokeskuksen asiantuntijalta, kokeneelta Anna-Maija Lehdolta asiasta.
Hän oli ollut mukana tarkastamassa vuoden 2010 kysymyslomakkeen suomenkielistä käännöstä. ”Edellisessä tutkimuksessa emme päässeet vaikuttamaan käännökseen, joten siinä oli mielestäni liian väljä muotoilu "kiusaamista / epäasiallista kohtelua". Tämä oli ilmeisesti tulkittu paljon väljemmin kuin "bullying / harassment", joka oli
englanninkielinen eli alkuperäinen versio. Vuoden 2010 lomaketta tarkastaessamme ehdotimme "epäasiallisen kohtelun" pois ottamista, jolloin tulostenkin mukaan asia on koettu paljon harvinaisemmaksi. Siinä siis kysytään vain "kiusaamista".
-Nyt se vastaa mielestäni paremmin muiden maiden käännöksiä. Suomihan putosi tilastossa muistaakseni neljänneksi, joten mikään johtava maa ei Suomi kaiketi ole. Meidän omassa tutkimuksessamme (2008) itse koettu kiusaaminen oli 6 prosenttia palkansaajista, eikä se ollut kasvanut edellisestä tutkimuksesta(2003). Tulos vastaa siis hyvin EU-tutkimuksen nykyistä tasoa, kertoi Anna-Maija.
Toisaalta taas työolobarometrin uusin tulos kertoo työpaikkakiusaamisen lisääntymisestä, erityisesti tänään julkistettavan kuntabarometrin mukaan työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti kuntien sosiaalitoimessa. HURJASTI. 49 % vastaajista koki TYÖTOVERIEN taholta kiusaamista eli se oli lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä. Tässä työpaikkakiusaamisella tai henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työntekijän eristämistä, mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai painostamista.
Kysyä sopii, mitä on uskominen?
Hän oli ollut mukana tarkastamassa vuoden 2010 kysymyslomakkeen suomenkielistä käännöstä. ”Edellisessä tutkimuksessa emme päässeet vaikuttamaan käännökseen, joten siinä oli mielestäni liian väljä muotoilu "kiusaamista / epäasiallista kohtelua". Tämä oli ilmeisesti tulkittu paljon väljemmin kuin "bullying / harassment", joka oli
englanninkielinen eli alkuperäinen versio. Vuoden 2010 lomaketta tarkastaessamme ehdotimme "epäasiallisen kohtelun" pois ottamista, jolloin tulostenkin mukaan asia on koettu paljon harvinaisemmaksi. Siinä siis kysytään vain "kiusaamista".
-Nyt se vastaa mielestäni paremmin muiden maiden käännöksiä. Suomihan putosi tilastossa muistaakseni neljänneksi, joten mikään johtava maa ei Suomi kaiketi ole. Meidän omassa tutkimuksessamme (2008) itse koettu kiusaaminen oli 6 prosenttia palkansaajista, eikä se ollut kasvanut edellisestä tutkimuksesta(2003). Tulos vastaa siis hyvin EU-tutkimuksen nykyistä tasoa, kertoi Anna-Maija.
Toisaalta taas työolobarometrin uusin tulos kertoo työpaikkakiusaamisen lisääntymisestä, erityisesti tänään julkistettavan kuntabarometrin mukaan työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti kuntien sosiaalitoimessa. HURJASTI. 49 % vastaajista koki TYÖTOVERIEN taholta kiusaamista eli se oli lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä. Tässä työpaikkakiusaamisella tai henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työntekijän eristämistä, mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai painostamista.
Kysyä sopii, mitä on uskominen?
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
Työpaikkakiusaamisesta
MTV 3:n uutisissa käsiteltiin hiljattain työpaikkakiusaamista.Olin siinä asiantuntijana. Siinä haastateltiin myös erästä kiusattua, joka oli perustanut nettisivustonkin omien kokemustensa vuoksi (tyopaikkakiusatut.net). Suomi on edelleenkin kiusaamisen mallimaa, vaikka ei enää ihan Euroopan huipulla viidennen Eurofoundin tekemän työelämäkyselyn perusteella vuodelta 2010 http://www.eurofound.europa.eu/surveys/smt/ewcs/ewcs2010_13_03.htm.
Tulokset vaihtelevat tosin kysymyksestä riippuen. Jos kysymyksenä on ”Oletko viimeisen kuukauden aikana kokenut työpaikallasi sanallista parjaamista, suomalaisista naisista 18 % (eli eniten Euroopassa) vastaa myöntävästi, mutta kun miehet lasketaan mukaan, keskiarvoksi tulee 15,8 %. Tätä korkeamman keskiarvon saavat Tsekki 17,5 % ja Itävalta 17,3 %. Suomen kanssa suurin piirtein samassa tasossa ovat Latvia ja Viro.
Sen sijaan kysyttäessä, oletko itse kokenut työpaikallasi kiusaamista viimeisen vuoden aikana, vastaukset ovat radikaalisti muuttuneet edellisestä kerrasta 2005. Silloinhan suomi oli ykkösenä 17,2 prosentilla, nyt keskiarvo 6,2 ja varsin monet maat roimasti edellä. Täytyy selvittää tämä ero, mistä se voisi johtua?
Kuitenkin viimeisin työolobarometrin ennakkotieto vuodelta 2011 kertoo toista kieltä.
Kaikista palkansaajista niiden osuus, jotka vastasivat että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan, oli 24 prosenttia vuonna 2010 ja 29 prosenttia vuonna 2011. Työpaikkakiusaaminen näyttää siis olevan paitsi yleistä, myös lisääntyneen selvästi, eli viidellä prosenttiyksiköllä.
Joka tapauksessa kiusaamien kohteeksi joutuneella ei ole helppoa. Puhelimeni soi uutislähetyksen jälkeen. Puolustusvoimilta muutama vuosi sitten ulkoistettu rouva kertoi elämäntarinansa. Hän oli puolustusvoimilla 25 vuotta työskennellyt, rakastanut työtään ja uskonut, että hän oli hyvä työntekijä. Uuden työnantajan palveluksessa hän joutui kuitenkin silmätikuksi. Työnantaja alkoi järjestelmällisesti kiusata, yks kaks hän ei osannutkaan mitään, hän kertoi. Puhelut alkoivat sanomalla, kuinka sinä olet meille kallis. Hän ei lopulta kestänyt, vaan sairastui masennukseen ja on nyt ollut neljä vuotta työttömänä.
Tulokset vaihtelevat tosin kysymyksestä riippuen. Jos kysymyksenä on ”Oletko viimeisen kuukauden aikana kokenut työpaikallasi sanallista parjaamista, suomalaisista naisista 18 % (eli eniten Euroopassa) vastaa myöntävästi, mutta kun miehet lasketaan mukaan, keskiarvoksi tulee 15,8 %. Tätä korkeamman keskiarvon saavat Tsekki 17,5 % ja Itävalta 17,3 %. Suomen kanssa suurin piirtein samassa tasossa ovat Latvia ja Viro.
Sen sijaan kysyttäessä, oletko itse kokenut työpaikallasi kiusaamista viimeisen vuoden aikana, vastaukset ovat radikaalisti muuttuneet edellisestä kerrasta 2005. Silloinhan suomi oli ykkösenä 17,2 prosentilla, nyt keskiarvo 6,2 ja varsin monet maat roimasti edellä. Täytyy selvittää tämä ero, mistä se voisi johtua?
Kuitenkin viimeisin työolobarometrin ennakkotieto vuodelta 2011 kertoo toista kieltä.
Kaikista palkansaajista niiden osuus, jotka vastasivat että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan, oli 24 prosenttia vuonna 2010 ja 29 prosenttia vuonna 2011. Työpaikkakiusaaminen näyttää siis olevan paitsi yleistä, myös lisääntyneen selvästi, eli viidellä prosenttiyksiköllä.
Joka tapauksessa kiusaamien kohteeksi joutuneella ei ole helppoa. Puhelimeni soi uutislähetyksen jälkeen. Puolustusvoimilta muutama vuosi sitten ulkoistettu rouva kertoi elämäntarinansa. Hän oli puolustusvoimilla 25 vuotta työskennellyt, rakastanut työtään ja uskonut, että hän oli hyvä työntekijä. Uuden työnantajan palveluksessa hän joutui kuitenkin silmätikuksi. Työnantaja alkoi järjestelmällisesti kiusata, yks kaks hän ei osannutkaan mitään, hän kertoi. Puhelut alkoivat sanomalla, kuinka sinä olet meille kallis. Hän ei lopulta kestänyt, vaan sairastui masennukseen ja on nyt ollut neljä vuotta työttömänä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
