Ihminen tallaa tietään vanhojen luutumiensa varassa kunnes yhtäkkiä havahtuu huomaamaan jotakin ihan uudessa valossa. Kuten minäkin viime kesänä kaupassa, kun otin maitopurkin käteeni: Valio, sehän tarkoittaa ainutlaatuista ja parasta tuotetta. Ja aiemmin Valio oli vain yritysnimi muiden joukossa vailla sanan oikeaa sisältöä. (Tämä tuli tänään mieleen, kun kävin kyseisessä yrityksessä puhumassa työhyvinvoinnista.)
Siinä mieheni Jussin kanssa päivittelemään muitakin valonvälkähdyksiä. Hänellekin tapahtui samanlainen oivallus vasta tänä kesänä: lapsena hänelle oli hoettu, että Matit mailla mainitaan, Jusseja on mettätkin täynnä. Mutta vasta nyt hän tajusi, että sillä tarkoitettiin nimenomaan jänöjusseja!
Ja että polkupyörä ei ole tullut nimeksi siitä, että kyseisellä vehkeellä pääsee ajelemaan poluilla, kuten hän kaksikymppiseksi luuli, vaan että sitä poljetaan.
Muistan myös kotikylän naapurimme Veli-Matin kertomuksen siitä, mitä hän oli miettinyt mielessään, kun puhuttiin tuliteristä amerikanraudoista. Hän oli nähnyt silmiensä edessä mahakelkan rautaiset jalakset, jotka säkenöivät laskettaessa mäkeä tulta osuessaan kiveen. Siinä vasta tuliterät amerikanraudat!
Kuinka paljon väärinkäsityksiä mahtaakaan syntyä välillemme näistä luutumistamme Toisaalta ihanaa, että näinkin vanhana voi vielä havahtua uusille merkityksille!
torstai 8. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Minulla taas ei ole ikinä käynyt mielessä, että polkupyörällä tosiaan voisi nimensä puolesta ajaa myös polulla! Mikä on kyllä harmillista, kun polkupyörä polkemismerkityksessä kuulostaa paljon työteliäämmältä kuin keveä polulla ajelu. Terveisiä ja halaukset rapakon takaa! Tirjami ja Julle
Lähetä kommentti