Kuka jaksaa olla motivoitunut?

Työn mielekkyys on ollut alamäessä viimeiset kuusi vuotta. Tutkijat ovat selittäneet sen johtuvan ns. psykologisen sopimuksen rikkoutumisesta. Siis mistä? Se on eräänlainen kaksipuolinen herrasmiessopimus: saat työnantajaltasi arvostusta, turvallisuutta ja toimeentulon. Sen vastineeksi sitoudut omalta osaltasi kehittämään työtäsi ja tekemään sitä innolla ja jopa kunnolla. Olet siis pystynyt vaikuttamaan työpaikkasi säilymiseen.

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että vaikka kuinka kehittäisit, se ei välttämättä takaa työpaikkaasi, koska asioita tarkastellaan maailmanlaajuisesti. Pelkona onkin, että alamme taas jättää aivot naulaan työhön tullessamme. Tämän päivän uutiset M-Realilta vain vahvistavat kehitystä. Ainakin joidenkin tietojen valossa lakkautettava toiminta on ollut kannattavaa. Ihan samaa viestiä tuli Kemijärveltä Stora-Ensolta.

(Haikeudella muistelen aikaa kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin Enso osti henkilökunnalleen ammattikasvatuksen yliopistollisia arvosanaopintoja. Aloittamassa oli silloin kuutisenkymmentä ihmistä eri paikoista. Sieltä syntyi maisteria, lisensiaattia ja jopa tohtoreitakin. Henki oli innostava: työntekijöistä haluttiin pitää kynsin hampain.)

Ja kuitenkin tulevaisuudessa: ilmapiiri on nuorten tärkein työpaikan valintakriteeri. Näin kertoi 15/30 Researchin korkeakoulu-ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tekemä tutkimus. Että mistäkö nuoret tietävät ilmapiiristä? Puskaradio kertoo.