Satumaisia kuvia

Kuvasi Jussi Koveron pihasta

Viikonloppuna suksimme Seitsemisen maisemissa. Lauantaina Koverosta Särkilammen marjatilan kautta Soljasiin ja Lieslammin kautta takaisin. Suksi ei oikein luistanut. Aurinko kuumotti pilven takaa. Maisemat olivat mielettömät kuin jostain lapsuuden metsistä. Täällä toki puut ovat isoja Veneheittoon verrattuna. Ne olivat lumisia köyryjä latvoja myöten. Ei tämmöistä lumoa voi olla. Hiihtäjiä oli vain kourallinen, vaikka latu oli vedetty perjantaina.

Olin umpiuupunut, vaikka meillä oli hiukan mustikkakeittoakin termoksessa. Jussi hiihteli kuin nuori poika, odotteli ja olisi vaikka jatkanutkin. Pääsimme kuitenkin Koveroon takaisin, jääkököt suksenpohjissa. Ja "onneksi oli hänen vuoronsa valmistaa iltapäivän ateria, minä olin aivan poikki".

Mökillä odotti sauna, jonka kruunasi pimeydestä kirkas tähtitaivas ja avanto. Eikä se sauna ollut haalea kuten edellisiltana jäljiltäni, vaan löyly kihahti kunnolla ja jopa lämmitti.

Yöuni virkisti ja jo taas aamulla uudestaan matkaan toisin päin kiertämään latua. Nyt aurinko oli aivan kirkas, taivas sininen ja valot entistä hehkuvammat. Puun latvukset kylpivät valossa ja varjoissa. Kuuset kuurottivat latva painuneena maata kohti. Välillä olimme kummallisessa riukumetsässä, jossa lumikököt tekivät rungoista oudon näköisiä. Luonto tekee ihmiselle ihmeitä. Minun jalkanikin nousi kepeästi, väsymys oli täysin poissa.