Tämän viikon puheenaiheena on ollut EVA:n raportti yritysten tuottavuuden romahtamisesta. Uutisotsikoissa on revitetty, että Suomessa on 150 000 turhaa työntekijää.
Jorma Ollila toki kommentoi tuoretta selvitystä muultakin kannalta todeten mm., että hänen mielestä tarvitaan rakenteellisten uudistusten lisäksi toimia, jotka lisäävät yritysten investointeja aineelliseen ja aineettoman pääomaan. Vain siten Suomeen luodaan uusia tuottavia työpaikkoja ja vaurautta. (HS Vieraskynä 16.11.2011)
Aineettomat tuotannontekijät muodostavat isomman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät – jopa 50-90 %. Aineeton pääoma muodostuu yhteisöllisyydestä, johtamisen laadusta, organisaation toimivuudesta ja uudistumiskyvystä sekä työntekijöiden henkisestä kunnosta. Siksi ei ole yhdentekevää, miten työpaikoilla voidaan.
Peräpeiliin ei kannattaisi katsoa eikä syyllistää työntekijöitä huonosta työstä, vaan työelämän kehittämisessä pitäisikin nyt keskittyä siihen, mikä lisäisi tekemisen meininkiä, työn imua ja innostusta. ERITYISESTI JOHTAJILLA OLISI TÄSSÄ TÄRKEÄ ROOLI TOIVEIKKUUDEN JA MYÖNTEISYYDEN LIETSOMISESSA, KOSKA SE MIHIN HUOMIO KIINNITTYY, KASVAA. Tämä ei tarkoita silmien sulkemista ongelmilta, mutta niistä puhumisessa tarvitaan erilaista sävyä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Olen kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että vaikeidenkin asioiden käsittelyä helpottaa tapa, jolla asioista puhutaan. Tuomitseva sävy lannistaa ja saattaa nostaa joissakin tarpeetonta vastarintaa. Parempi olisikin keskittyä tilanteen toteamisen jälkeen positiiviseen ajatteluun ja siihen mitä kaikkea voidaan tehdä jotta tilanne kehittyisi parempaan suuntaan. Toivottavasti tämä viesti menee yhä useammin myös esimiesten ja johtajien tietoisuuteen.
Lähetä kommentti