Vastaus kirjeeseeni:
"Olin yllättynyt ja kiitollinen, että asiani meni vihdoinkin perille kantaa ottavassa mielessä. Olin joskus kirjoitellut, mutta sille tielle ne jäivät. Kenelle olen puhunut niin ainoa kommentti on ollut että älä välitä- unohda jo. Ei se niin yksinkertaista ole ollut. Kun kirjoittelin lähettämääni kirjettä, sitä tuli kahden paperin verran, kun jäsentelin sitä. Se todella helpotti ajattelua ja pystyin supistamaan asioita.
Nyt tämän kirjoittelun jälkeen luulen, että on helpompi unohtaa. Kai se anteeksianto tulee aikanaan, mutta myötätuntoa en ymmärrä, miksi sitä pitäisi antaa, vaikka Dalai Laman filosofia- olet heidän yläpuolellaan- nostattaa mieltä.
Olen vatvonut paperille näitä asioita, mutta en kirjeisiin asti. Pomo on kuollut
muutama vuosi sitten, työtoveria en ole nähnyt viiteentoista vuoteen- en aikaisemmininkaan, koska ei ne sitä olisi myöntäneet ja selityksiä olisi riittänyt.
Kiitos !”
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti