tiistai 12. lokakuuta 2010

Työhyvinvointi ei synny hauskanpidosta muiden kustannuksella

Tämmöistäkö on työhyvinvoinnin ylläpito Työelämäpalkinnon jakotilaisuudessa? Kun palkinnot on jaettu ja puheet pidetty, koomikko pölähtää paikalle ja kertoo, että hänet on tilattu teitä hauskuuttamaan. Sitten hän alkaa kertoa alapään vitsejä, kuinka heppiä on pidennetty tai lyhennetty ja kuinka Presidentti on nähnyt hänet edellisellä kerralla ilman rihmankiertämää. Sen jälkeen nostetaan esille nimeltä mainiten pari sukupuolisesti eri tavalla suuntautunutta julkisuuden henkilöä kysymällä, mitä yhteistä heillä on? Yleisöä pidetään hetki jännityksessä, toki vielä muutama kerta lantiota pyöräytellen, ja kerrotaan, että he ovatkin ruotsinkielisiä. Ja kuin sokerina pohjalla, muuan umpihumalainen muusikko nostetaan kuvainnollisesti esiin puhujanpöntön alta ja matkitaan häntä tötsä päässä. Että se siitä alkoholista ennen puoltapäivää työpaikalla.

Kertooko tämä edelleenkin siitä, ettei työhyvinvointia ymmärretä laaja-alaisesti. Ja kun tilaisuuden järjestäjänä on alan ylin Suomen viranomainen Sosiaali-ja terveysministeriö, niin tämä kertoo vielä enemmän työhyvinvoinnin tilasta Suomessa. Onko työhyvinvointi vain hauskanpitoa muiden kustannuksella vai voisiko hyvä työ sisältää lämmintä ja älyllistä huumoria, työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia, toisista huolehtimista ja välittämistä?

Tulin surulliseksi ja häpesin. Ehkäpä tämä oli vain virhearvio tilaisuuden järjestäjiltä, jotka tilasivat televisiosta tutun Tarja Halosen ja muiden vanhempien vaikuttajien silmien eteen. Toki meissäkin on pölyä pinnalla, mutta tamppaamista voisi tehdä toisellakin tavalla.

Ei kommentteja: