Uutiset Valkeakoskelta: sellutehdas lopetetaan kannattamattomana, vaikka sinne on juuri investoitu 35 miljoonaa.
Vuorineuvos Kari Neilimo sanoi viime tammikuussa Työrauhan julistusseminaarissa, että toimitusjohtaja on mokannut, jos joutuu laittamaan työntekijöitään kilometritehtaalle. Hän ei ole osannut suunnitella yrityksen elämää järkevästi eteenpäin. No, tietysti toimintaympäristökin vaikuttaa asiaan, ja UPM:n tapauksessa sillä nimenomaan on selitetty tylyä tekoa.
Olimme kehittämässä 2004-2006 sekä sellutehdasta että paperikone kuutosta. Tavoitteena oli työhyvinvoinnin lisääminen, toki sen uskottiin samalla vaikuttavan tuloksellisuuteenkin.
Miehet epäilivät aluksi touhujamme, mutta vähitellen saimme heidät mukaan. Ideoita keksittiin toiminnan kehittämiseksi, ja paljon niistä saatiin myös toteutetuksi. Erityisesti ruskeita paperisäkkejä tekevän paperikone kutosen porukka pelkäsi työpaikkansa säilymisen puolesta. Huhut kiersivät linjan lopettamisesta. Puhuttiin, ettei ruskean säkkipaperin tekeminen ole enää seksikästä. Käytännössä se näkyi siinä, ettei koneisiin ollut lainkaan investoitu viime vuosina. Valkeakosken johto kuitenkin vakuutti, että työpaikat eivät ole uhattuina ja kehui miehiä hienosta osallistumisesta kehittämistalkoisiin. Oli aihettakin!
Kaksi kuukautta työhyvinvoinnin kehittämisprojektin jälkeen ilmoitettiin, että pk-kutonen lopetetaan. 40-luvulla syntyneet pantiin eläkeputkeen ja osa porukasta siirrettiin sellulle ja energialle, johon investoitiin 35 miljoonaa. Olimme jälleen mukana uudella projektilla tukemassa uuden organisaation rakentamista.
Nyt sitten tämäkin porukka on hajoamassa. Aamulehden Asiat-liitteessä silloinen pääluottamusmies Ari Reinikainen purki tuntojaan. Hän toimi pitkään luottamustehtävässään. Hänen poikansakin oli nyt tehtaalla työssä.
Miten ihmeessä työnantajat saavat työntekijänsä sitoutumaan kehittämiseen jatkossa? Ei ole mikään ihme, että työn mielekkyys on mennyt alamäkeä koko vuosituhannen ajan. Vaikka kuinka kehittäisit omaa työtäsi, se voi silti mennä alta. Ainoa mahdollisuus taitaa ollakin sitoutua oman itsensä kehittämiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Haluavatko työnantajat edes sitoutumista? Ja mitä se itse asiassa tarkoittaa? Eikös pelkkä tuloksenteko riitä?
Veikkaisin kyllä, että kun tulee OIKEA pula osaavista työntekijöistä, niin ta:n on pakko ottaa lusikka kauniseen käteen tai sitten siirtyä halvempiin maihin. Jo nyt nuoret valitsevat työpaikan muun kuin palkan perusteella.
Anonyymi puhuu asiaa. Jo nyt 4 viidestä nuoresta kertoo valitsevansa työpaikan ilmapiirin perusteella.
Hyvä henkilöstöpolitiikka on innovatiivisuuden, tuon tällä hetkellä kaikkialla kutsutun voimavaran, ehdoton edellytys. Pelon ilmapiirissä palataan taantuneeseen käyttäytymiseen. Se ei tuo lisää työtä eikä tyytyväisiä asiakkaita.
terv. Marja-Liisa
Lähetä kommentti