Selitys EU:n kiusaamistilastojen rajuun muutokseen positiiviseen suuntaan Suomen osalta löytyikin kysymyksen sanamuodon muutoksesta. Kysyin nimittäin Tilastokeskuksen asiantuntijalta, kokeneelta Anna-Maija Lehdolta asiasta.
Hän oli ollut mukana tarkastamassa vuoden 2010 kysymyslomakkeen suomenkielistä käännöstä. ”Edellisessä tutkimuksessa emme päässeet vaikuttamaan käännökseen, joten siinä oli mielestäni liian väljä muotoilu "kiusaamista / epäasiallista kohtelua". Tämä oli ilmeisesti tulkittu paljon väljemmin kuin "bullying / harassment", joka oli
englanninkielinen eli alkuperäinen versio. Vuoden 2010 lomaketta tarkastaessamme ehdotimme "epäasiallisen kohtelun" pois ottamista, jolloin tulostenkin mukaan asia on koettu paljon harvinaisemmaksi. Siinä siis kysytään vain "kiusaamista".
-Nyt se vastaa mielestäni paremmin muiden maiden käännöksiä. Suomihan putosi tilastossa muistaakseni neljänneksi, joten mikään johtava maa ei Suomi kaiketi ole. Meidän omassa tutkimuksessamme (2008) itse koettu kiusaaminen oli 6 prosenttia palkansaajista, eikä se ollut kasvanut edellisestä tutkimuksesta(2003). Tulos vastaa siis hyvin EU-tutkimuksen nykyistä tasoa, kertoi Anna-Maija.
Toisaalta taas työolobarometrin uusin tulos kertoo työpaikkakiusaamisen lisääntymisestä, erityisesti tänään julkistettavan kuntabarometrin mukaan työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti kuntien sosiaalitoimessa. HURJASTI. 49 % vastaajista koki TYÖTOVERIEN taholta kiusaamista eli se oli lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä. Tässä työpaikkakiusaamisella tai henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työntekijän eristämistä, mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai painostamista.
Kysyä sopii, mitä on uskominen?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Yksi hyvä sanamuoto kiusaamiselle olisi henkinen väkivalta, jota se suurimmassa määrin on.
Rikoslain tarkoittama pahoinpitely on koskenut myös henkistä väkivaltaa jo vuodesta 1995.
Oikeusministeri Johannes Koskisen puhe Poliisiasiain neuvottelukunnan perheväkivallan vastaisessa seminaarissa 29.8.2000, Helsinki
http://www.om.fi/5342.htm
"
Rikoslain kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa vuonna 1995 uudistettiin väkivaltarikoksia koskevat rangaistussäännökset. Viisi vuotta sitten toteutetun uudistuksen yhtenä tavoitteena oli väkivaltarikosten uhrien rikosoikeudellisen suojan parantaminen. Pahoinpitelyrikosten soveltamisalaa ensinnäkin laajennettiin siten, että pahoinpitelynä voidaan rangaista, ei vain ruumiinvamman aiheuttaminen, vaan myös toisen mielenterveyden vahingoittaminen. Tahallinen henkinen väkivalta siis kriminalisointiin.
"
Lähetä kommentti