Perjantain koulutustilaisuudessa eräs lääkäri kertoi tarinan. Hän oli tekemässä miltei 80-vuotiaalle erittäin huonokuntoiselle potilaalle vaikeata tutkimusta. Koko sen ajan hän höpötti jotakin viedäkseen potilaan ajatukset muualle. Potilas ei oikein kyennyt puhumaan, mutta yritti kuitenkin kuiskailla jotakin. Lääkäri pani lopulta korvansa potilaan huulien eteen kuullakseen, mitä tämä yritti sanoa.
- Teillä on oikein kauniisti leikatut hiukset, tämä sai kuiskattua.
Heräsin viime yönä koirasusipainajaiseen yrittäessäni huutaa. Olin jossain pihalla ja iso lauma susia hyökkäsi ketun perässä pihaan. Olin onneksi autossa, mutta jostain syystä läksin kuitenkin yksin lumista polkua myöten kotiin. Muistin yhtäkkiä, että sudethan voivat hyökätä kimppuuni ja yritin palata samaa polkua, mutta sieltä tulikin kaksi isoa susikoiraa suu hampaita ammollaan. Ei muuta kuin huutamaan eikä ääntä tahtonut tulla...
Takapuolessani on vieläkin susikoiran hampaiden jäljet muistona viime pyhästä. Fyysiset arvet kyllä paranevat, mutta mieli muistaa pelon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti