Oli ihana juosta kymppi. Aurinko paistoi, puut olivat helakanvihreät ja peipposet lauloivat. Palatessa näin vastaani kipittelevän pienen siilin. Se poukkoili puolelta toiselle. Jähmetyin paikalleni.
Se näytti sairaalta, koska aina välillä se kosketti mahallaan maata. Aloin puhua sille. Se kipitti jalkojeni ympäri pari kertaa ja kävi lenkkarini viereen maate. Yritin sanoa, että painu nyt varjoon äläkä tähän aurinkoon jää. Silmä vuoti vettä. Se ei totellut, tuhisi jalkojeni juuressa.
Olikohan se surullinen siili? Vai sairas?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti